1 Laskentaperiaatteet

Osavuosikatsaus on laadittu IFRS:n kirjaamis- ja arvostamisperiaatteita noudattaen sekä IAS 34 -standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus on laadittu niiden voimassa olevien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti, jotka Euroopan unionissa on hyväksytty sovellettavaksi. Laatimisperiaatteet ovat samat kuin tilinpäätöksessä 31.12.2017 lukuun ottamatta 1.1.2018 voimaan tulleita uusia ja muutettuja säännöksiä. Tätä osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2017 tilinpäätöksen kanssa. Tässä katsauksessa esitetyt tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Seuraavat uudet standardit on otettu käyttöön 1.1.2018:
DNA otti käyttöön IFRS 9 Rahoitusinstrumenttistandardin 1.1.2018. Rahoitusinstrumenttistandardi astui voimaan pakollisena 1.1.2018. IFRS 9 -standardi korvaa kokonaisuudessaan IAS 39 standardin. IFRS 9 standardin tuomat muutokset koskevat rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista, niiden arvonalentumisen määrittämistä sekä suojauslaskennan soveltamisen periaatteita. IFRS 9 liittyvät muutokset eivät vaikuttaneet konserniin merkittävällä tavalla. Tärkeimmät DNAn tilinpäätökseen vaikuttaneet muutokset kuvataan yksityiskohtaisemmin liitteessä 11.

1 Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Uuden arvonalentumismallin mukaan arvonalentumisvaraukset on kirjattava odotettujen luottotappioiden perusteella eikä realisoituneiden tappioiden perusteella kuten IAS 39 vaatii. DNAn kannalta uusi arvonalentumismalli koskee myyntisaamisia ja niiden luottotappioiden aikaisempaa kirjaamista. Konsernin luottopositio ei ole muuttunut IAS 39 ja IFRS 9 välillä. IFRS 9 standardin mukaan DNA voi soveltaa myyntisaamisten luottoriskin kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Näin ollen luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella. Luottotappiovaraukseen liittyvä oikaisu kertyneiden voittovarojen avaavaan taseeseen oli 0,8 miljoona euroa vuoden 2018 alussa. Sen jälkeen odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Vuosittain tuloslaskelmaan kirjattavien luottotappioiden määrä odotetaan olevan vähäinen. Arvonalentumismallilla ei ole vaikutusta muihin rahoitusvaroihin, koska ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jossa odotetut luottotappiot jo otetaan huomioon, sekä IAS 39:n että IFRS 9:n mukaan. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta DNA suorittaa seurantaa aktiivisesti ja kirjaa kriteerien mukaisesti arvonalentumiset tulosvaikutteisesti.

2 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelumuutokset
Uuteen liiketoimintamalliin perustuvaan rahoitusvarojen luokitteluun sisältyy kolme eri luokkaa: jaksotettu hankintameno, käypä arvo tulosvaikutteisesti sekä käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta. DNAn laatiman analyysin mukaan IFRS 9 -standardin käyttöönotolla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin rahoitusvarojen kirjaamiseen.

Rahoitusvarojen luokittelu IFRS 9:n mukaisesti esitetään alla olevassa taulukossa 

  IAS 39:n mukainen luokittelu  IFRS 9:n mukainen luokittelu
Myyntisaamiset ja muut saamiset, sijoitukset yritystodistuksiin Lainat ja muut saamiset Jaksotettu hankintameno
Korolliset sijoitukset Lainat ja muut saamiset Käypä arvo tulosvaikutteisesti
Muut sijoitukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Käypä arvo tulosvaikutteisesti (tai muun laajan tuloksen erien kautta)

3 Suojauslaskenta
IFRS 9:ään sisältyvät yleistä suojauslaskentaa koskevat uudet säännökset yhdistävät kirjanpitokäsittelyn paremmin riskienhallintaan ja mm. sallivat nettopositioiden suojaamisen. DNA ei tällä hetkellä sovella suojauslaskentaa ja täten IFRS 9 -standardin tuomat muutokset suojauslaskentaan eivät vaikuta yhtiöön.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardi julkaistiin toukokuussa 2014. Uusi IFRS 15 -standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja se korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11-standardit sekä niihin liittyvät tulkinnat.

Viisivaiheista mallia tulee soveltaa myyntisopimuksiin asiakkaiden kanssa. Soveltamisen vaiheet ovat:

1) Sopimuksen yksilöiminen
2) Sopimukseen sisältyvien suoritevelvoitteiden yksilöiminen
3) Transaktiohinnan määrittäminen
4) Transaktiohinnan kohdentaminen suoritevelvoitteille (asiakkaalle luvatuille erillisille tavaroille ja palveluille) niiden erillismyyntihintojen suhteessa
5) Tuottojen kirjaaminen, kun yhtiö täyttää suoritevelvoitteen luovuttamalla tavaran tai palvelun asiakkaalle.

Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana. Keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.
DNA Oyj otti standardin käyttöön 1.1.2018 alkavalla tilikaudella takautuvasti siten, että standardin soveltamisen aloittamisesta aiheutunut kertynyt vaikutus kirjattiin 1.1.2018 kertyneiden voittovarojen oikaisuksi.

Standardin vaikutus taseeseen siirtymähetkellä on esitetty liitteessä 11.

Konsernissa on tunnistettu muutokset raportointiin seuraavissa laskentaperiaatteissa:

  • Alennusten kohdistaminen suoritevelvoitteille: IFRS 15 -standardin mukaan alennukset tulee kohdistaa suoritevelvoitteille niiden erillismyyntihintojen perusteella. Näin ollen alennusten kohdistaminen eri suoritevelvoitteille on muuttunut ja osa tuotoista tuloutetaan nykyistä aiemmin. IFRS 15 -standardin mukaan alennukset jaksotetaan tasaisesti koko sopimuskaudelle.
  • Uuden ohjeistuksen myötä myös tiettyjen tulojen ja sopimuksista aiheutuvien menojen kirjaamisajankohta muuttuu. Uuden ohjeistuksen mukaisesti avaus- ja kytkentämaksut kirjataan jatkossa tuotoksi sopimuskauden aikana ja lisäksi IFRS 15 edellyttää sopimuksen saamisesta aiheutuvien lisämenojen aktivoimista. Aktivoidut lisäkustannukset kirjataan kuluksi sopimusten arvioituna voimassaoloaikana. Lisäksi on havaittu, että sopimuksen saamisesta aiheutuvien lisämenojen aktivoimisella on merkittävä vaikutus kulujen kirjaamisen ajankohtaan. Suurin osa vaikutuksesta kohdistuu Kuluttajaliiketoiminta-segmenttiin.
  • Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää.

Yleisesti voidaan todeta, että konsernin arvion mukaan nykyiseen kirjanpitomenetelmään verrattuna merkittäviä vaikutuksia tuottoihin voi syntyä vain siinä tapauksessa, että liiketoiminnassa tapahtuu muutoksia esimerkiksi hinnoittelun osalta tai liiketoimintamalleihin tehdään muutoksia.

Muutokset standardiin IFRS 2 Osakeperusteiset maksut (voimaantulo 1.1.2018). Muutos selventää ohjeistusta tilanteessa, jossa osakeperusteisen palkkiojärjestelyn luokittelu muuttuu rahana selvitettävästä osakkeina selvitettäväksi. Lisäksi muutos sisältää uutta ohjeistusta koskien järjestelyitä, jotka toteutetaan osaksi osakkeina ja osaksi rahana johtuen velvoitteesta suorittaa ennakonpidätys palkkionsaajien tuloverojen osalta. DNA:n osakepalkkiojärjestely käsitellään 1.1.2018 alkaen kokonaan osakkeina selvitettävänä, koska rahana maksettava osuus liittyy suoraan DNA:n ennakonpidätysvelvollisuuteen jolloin siirtymähetkellä näiden järjestelyjen rahana maksettavasta osuudesta kirjattu velka on uudelleen luokiteltu omaan pääomaan. Osakepalkkiojärjestelyn luokittelumuutoksen vaikutukset on esitetty liitetiedossa 11.

Seuraavat uudet standardit on julkaistu, mutta ne eivät ole voimassa 2018 tilikaudella eikä niitä ole otettu konsernissa käyttöön ennenaikaisesti:

IASB on 13.1.2016 julkaissut IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin, joka tulee sovellettavaksi 1.1.2019 alkaen. Standardin aiheuttamat muutokset koskevat pääasiassa vuokralleottajan kirjanpitokäsittelyä. Vuokralleantajan osalta tilanne säilyy suurelta osin nykyisenä.

Vuokralleottajan näkökulmasta, nykyisten kirjanpidollisten periaatteiden mukaan vuokrasopimuksiin liittyvät tulevien kausien vastuut on käsitelty taseen ulkopuolisina erinä ja esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Uuden IFRS 16 -standardin ensisijaisena tavoitteena on luoda avoimuutta taloudelliseen raportointiin edellyttämällä, että vuokrasopimukset ja niihin liittyvät vastuut kirjataan jatkossa myös vuokralleottajan taseeseen käyttöomaisuuseräksi sekä vuokrasopimusvelaksi. Standardissa on annettu taseeseen kirjaamiseen liittyen joitakin helpotuksia koskien lyhytaikaisia, enintään 12 kuukautta kestäviä tai arvoltaan vähäarvoisia vuokrasopimuksia. Kirjanpitovelvollinen voi päättää, hyödyntääkö se annettuja helpotuksia vuokrasopimusten käsittelyssä. Tämän hetken näkemyksen mukaan DNA Oyj:ssä tullaan hyödyntämään annettuja helpotuksia.

DNA Oyj toimii pääasiassa vuokralleottajana. Vuokrasopimuksia solmitaan erityisesti liittyen toimi- sekä laitetiloihin ja niihin liittyviin antennipaikkoihin, jotka nykyisen kirjanpitokäytännön mukaan on luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi. Toimitilojen osalta vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 10 vuotta ja laitetilojen 4-7 vuotta. Sopimusten luonteen vuoksi konsernin tämän hetkinen arvio on, että olennaisimmat vaikutukset IFRS 16 -standardia sovellettaessa liittyvät vuokrattuihin toimitiloihin.

Taseen ulkopuolisten vuokravastuiden määrä per 31.12.2017 on 119,6 milj. EUR, josta konserniin tämän hetkisen arvion mukaan suuri osa tullaan jatkossa kirjaamaan taseeseen. Muutoksen seurauksena käyttöomaisuus ja vieras pääoma kasvavat. Tuloslaskelmassa liiketoiminnan muut kulut puolestaan laskevat sillä vuokrasopimukset esitetään jatkossa poistoina sekä korkokuluina. IFRS 16 -standardi vaikuttaa myös konsernin rahavirtalaskelmaan sekä joihinkin tunnuslukuihin.

Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin vaikutuksia raportointiin ja tarkoituksena on ottaa uusi standardi käyttöön 1.1.2019 alkavalla tilikaudella. IFRS 16 -implementointiprojekti on aloitettu keväällä 2017 ja se etenee aikataulussa. Projektissa on tähän mennessä kartoitettu standardin soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia sekä tehty sopimuksiin liittyviä kirjanpidollisia tulkintoja. Myös kartoitus standardin käyttöönoton vaikutuksista olemassa oleviin prosesseihin sekä tietojärjestelmiin on aloitettu ja selvitystyötä tullaan jatkamaan tilikauden 2018 aikana. Arvioita standardin vaikutuksista konsernin raportointiin tullaan tarkentamaan implementointiprojektin edetessä.