3 Rahoitusriskien hallinta

Yhtiön rahoitustoimintojen keskeiset tavoitteet ovat pääoman hankinta, pääomakustannusten optimointi ja rahoitusriskien hallinta. Riskienhallinnan periaatteet on määritelty emoyhtiön hallituksen hyväksymässä konsernin rahoituspolitiikassa. Se sisältää toimintaohjeet rahoituksen hankinnalle, kassaylijäämien sijoittamiselle ja rahoitusriskien hallinnalle. Konsernin rahoitustoiminto on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle, joka raportoi konsernijohdolle sekä koordinoi ja valvoo tytäryhtiöiden rahoitustoimintoja. Konsernin likviditeetti keskitetään konsernitilien ja poolausjärjestelmien avulla ja likviditeettiylijäämän sijoittamisesta vastaa emoyhtiö. Vastaavasti emoyhtiö huolehtii konsernin lisärahoitustarpeista ja tyttärien rahoitusalijäämät katetaan konsernin sisäisillä lainoilla.

Konsernin keskeiset rahoitusriskit ovat likviditeetti-, luotto- ja korkoriskit. Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja mitata konsernin rahoitustoiminnoista aiheutuvaa kokonaisriskiasemaa sekä toteuttaa riskinhallintatoimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei rahoitusriskien kokonaismäärä ylitä konsernin riskinkantokykyä ja -halua. Konsernilla ei ole merkittävää valuuttakurssiriskiä, koska pääosa toiminnasta tapahtuu kotimaassa.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että konsernin rahoitusvarat ja lisärahoitusmahdollisuudet eivät kata konsernin tarpeita tai likvidien varojen (rahavarat) hankinnasta aiheutuu markkinakustannuksia suuremmat kulut. Likviditeettiriskin kannalta olennaista on ennakoitujen kassavirtojen ja niihin liittyvien epävarmuuksien määrittäminen. Vuoden 2015 lopussa konsernin likviditeettitilanne oli vahva. Konsernin likvidit varat vuoden lopussa olivat 25,3 miljoonaa euroa (2014 10,6 milj. euroa, 2013 27,1 milj. euroa) ja konsernin korolliset velat (pitkä- ja lyhytaikaiset rahoitusvelat) 437,5 miljoonaa euroa (2014 490,0 milj. euroa 2013 353,7 milj. euroa). Likvidien varojen lisäksi konsernilla oli käyttämättä tililimiittejä ja muita sitovia luottolimiittejä yhteensä 165,0 miljoonaa euroa (2014 215,0 milj. euroa 2013 215,0 milj. euroa). Lisäksi yhtiöllä oli 150,0 miljoonan euron yritystodistusohjelma (2014 150,0 milj. euroa, 2013 150,0 milj. euroa), josta joulukuun lopussa oli laskettu liikkeelle 40,0 miljoonaa euroa (2014 115,0 milj. euroa 2013 75,0 milj. euroa). Käyttämättömien limiittien kokonaismäärä oli 275,0 miljoonaa euroa (2014 250,0 milj. euroa 2013 290,0 milj. euroa). Likvidien varojen ja nostamattomien komittoitujen luottolimiittien määrä oli joulukuun lopussa 190,3 miljoonaa euroa (2014 225,6 milj. euroa 2013 242,1 milj. euroa). Lokakuussa 2015 DNA korvasi vanhan 200 miljoonan euron luottolimiittinsä pankkiryhmittymältä uudella 150 miljoonan euron luottolimiitillä sekä samalla otti uuden viisivuotisen 100 miljoonan euron lainan, jolla maksettiin pois olemassa oleva laina pankkiryhmittymältä sekä yritystodistuksia. Luottolimiitti on 5+1+1 vuotinen eli ensimmäisen ja toisen vuoden lopussa limiitin eräpäivää voidaan pankkien suostumuskella jatkaa vuodella kerrallaan. Vuoden 2016 suunnitelman mukainen lainojen lyhennysten kokonaismäärä on 35 miljoonaa euroa ilman yritystodistuksia.

Velkojen maturiteettianalyysi

2015








1 000 € Alle 1 v 1 v–5 v Yli 5 v Yhteensä Yhteensä

Korko- maksu Takaisin- maksu Korko- maksu Takaisin- maksu Korko- maksu Takaisin- maksu Korko- maksu Takaisin- maksu Rahavirrat
Lainat 8 304 75 143 24 550 214 286 4 313 150 000 37 167 439 429 476 596
Rahoitusleasingvelat 23 168 45 583 0 0 68 751 819
Ostovelat 0 85 402 0 0 0 0 0 85 402 85 402










2014








1 000 € Alle 1 v 1 v–5 v Yli 5 v Yhteensä Yhteensä

Korko- maksu Takaisin- maksu Korko- maksu Takaisin- maksu Korko- maksu Takaisin- maksu Korko- maksu Takaisin- maksu Rahavirrat
Lainat 6 205 161 919 26 586 179 139 8 625 150 000 41 416 491 058 532 475
Rahoitusleasingvelat 49 1 129 64 627 4 92 117 1 848 1 965
Ostovelat 0 71 100 0 0 0 0 0 71 100 71 100










2013








1 000 € Alle 1 v 1 v–5 v Yli 5 v Yhteensä Yhteensä

Korko- maksu Takaisin- maksu Korko- maksu Takaisin- maksu Korko- maksu Takaisin- maksu Korko- maksu Takaisin- maksu Rahavirrat
Lainat 5 853 126 384 14 037 222 645 12 3 810 19 902 352 839 372 741
Rahoitusleasingvelat 94 1 619 104 1 558 13 222 211 3 399 3 610
Ostovelat 0 50 456 0 0 0 0 0 50 456 50 456

Lainojen seuraavan vuoden lyhennykset sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin. Vaihtuvakorkoisten lainojen keskikorko oli tilinpäätöspäivänä 0,9 % (2014 1,1 %, 2013 1,5%) ja vaihtuvakorkoisia lainoja oli 43 % (2014 48 %, 2013 68%) konsernin lainoista.
Lainat rahoituslaitoksilta ovat vaihtuvakorkoisia ja joukkovelkakirjalainat ovat kiinteäkorkoisia. Marraskuussa 2018 erääntyvän joukkovelkakirjalainan kuponkikorko on 2,625% ja maaliskuussa 2021 erääntyvän joukkovelkakirjalainan kuponkikorko on 2,875%.

Luottoriski

Konsernin tytäryhtiöiden luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä johtuen konsernin suuresta asiakaskunnasta ja keskimääräisen saatavan pienestä euromäärästä. Uusien asiakkaiden luottokelpoisuus tarkistetaan tilausta tehtäessä, ja jos vanhalla asiakkaalla havaitaan puutteita luottotiedoissa, ei vakuudetonta uusmyyntiä tehdä. Luottotappioita kirjattiin vuonna 2015 yhteensä 3,0 milj. euroa (2014 3,6 milj. euroa, 2013 8,9 milj. euroa). Luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Asiakkailta, joiden maksukelpoisuus on heikompi, on saatu vakuuksina perusmaksuja ennakolta. Vastapuoliriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä rahoitussopimukseen liittyvää velvoitettaan. Vastapuoliriskiä rajataan ja valvotaan siten, että sijoitukset ja johdannaissopimukset tehdään hyväksyttyjen vastapuoli-, rahoitusinstrumentti- ja maturiteettilimittien puitteissa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty myyntisaamisten ikäjakauma.

1 000 € 2015 2014 Oikaistu* 2013 Oikaistu*





Erääntymätön 141 525 146 953 132 028





Erääntynyt 1-45 pv 12 619 9 609 11 015





Erääntynyt 46-90 pv 1 130 502 623





Erääntynyt 91-180 pv 904 974 891





Erääntynyt yli 180 pv 1 727 2 628 2 180





Yhteensä 157 905 160 667 146 737





*Liite 36








Korkoriski

Konsernin korkoriskinä on ensisijaisesti finanssierien korkoherkkyys, jolla tarkoitetaan korkotason muutosten välitöntä vaikutusta konsernin rahoituseriin kuten korollisiin lainoihin, sijoituksiin ja johdannaissopimuksiin. Konsernin liiketoiminnan korkoherkkyytenä on korkotason muutosten välillinen vaikutus osto- ja myyntihintoihin, palkkoihin ja muihin taseen operatiivisiin eriin. Korkoriskin hallitsemiseksi osa konsernin ottamista lainoista oli korkosuojattu. Konserni soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Konsernin lainanotto on hajautettu vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Vaihtuvakorkoisista lainoista on suojattu 0 % (2014 6 %, 2013 28%).
Vuoden 2015 lopussa ei ollut enää käytössä korkojohdannaissopimuksia (2014 14 milj. euroa, 2013 68 milj. euroa).
Konserni altistuu myös käyvän arvon korkoriskille kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjalainojen ja rahoitusleasingvelkojen kautta. Kiinteäkorkoisten velkojen osuus oli tilinpäätöspäivänä 57 % (2014 52 %, 2013 32%).

Jos korot olisivat olleet yhden prosenttiyksikön korkeammat kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, tulos verojen jälkeen olisi ollut 1,3 milj. euroa pienempi (2014 -1,7 milj. euroa, 2013 -1,2 milj. euroa). Vastaavan suuruinen koronlasku parantaisi tulosta 1,3 milj. euroa (2014 +1,7 milj. euroa, 2013 +1,2 milj. euroa). Herkkyysanalyysissä ovat mukana vaihtuvakorkoiset velat ja rahavarat.

Jos korot olisivat olleet yhden prosenttiyksikön korkeammat / matalammat kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, muut oman pääoman erät olisivat olleet 0,0 milj. euroa (2014 0,1 milj. euroa, 2013 0,2 milj. euroa) suuremmat / 0,0 milj. euroa (2014 0,1 milj. euroa, 2013 0,2 milj. euroa) pienemmät johtuen rahavirran suojaukseksi määrättyjen koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutoksesta vuoden 2014 lopussa. Vuoden 2015 lopussa vaikutusta ei ollut, sillä yhtiöllä ei enää ollut avoimia koronvaihtosopimuksia.

Pääoman hallinta

Konsernin pääomanhallinnan tavoitteena on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena mahdollisimman hyvä tuotto sijoitetulle pääomalle.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja pääoman palautuksien sekä investointien rahoitussuunnittelun kautta. Konsernin johto seuraa pääomarakenteen kehittymistä muun muuassa nettovelkaantumisasteen ja omavaraisuusasteen avulla sekä nettovelka suhteessa käyttökatteseen -tunnusluvun avulla. Konsernin rahoitusjärjestelyissä on kovenantteina mm. ehdot, joiden mukaan omavaraisuusasteen on oltava vähintään 35 % ja nettovelka suhteessa käyttökatteeseen pitää olla alle 3,50:1. Yhtiö ei ole rikkonut lainoihin ja rahoituslimiitteihin liittyviä kovenanttiehtoja. Tilinpäätöshetkellä omavaraisuusaste oli 44,1 % (2014 41,5 %, 2013 49,4%) ja nettovelka suhteessa käyttökatteeseen oli 1,81:1 (2014 2,37:1, 2013 1,71:1).

Rahoitusinstrumentit ryhmittäin

2015

1 000 € Lainat ja muut saamiset Suojaukseen käytetyt johdannaiset Myytävissä olevat Yhteensä
Varat taseessa






Myytävissä olevat rahoitusvarat




215 215
Johdannaisinstrumentit





0
Myyntisaamiset ja muut saamiset lukuunottamatta ennakkomaksuja 1)
202 355



202 355
Rahavarat
25 266



25 266
Yhteensä
227 621
0
215 227 836










1 000 €
Suojaukseen käytetyt johdannaiset Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat velat Yhteensä
Velat taseessa




Rahoitusvelat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja) 2)


436 793 436 793
Rahoitusleasingvelat 2)


751 751
Ostovelat ja muut velat lukuun ottamatta rahoitusvelkoihin kuulumattomia eriä 3)


209 772 209 772
Yhteensä
0
647 316 647 316










2014 Oikaistu*








1 000 €
Lainat ja muut saamiset Suojaukseen käytetyt johdannaiset Myytävissä olevat Yhteensä
Varat taseessa






Myytävissä olevat rahoitusvarat




215 215
Johdannaisinstrumentit


0

0
Myyntisaamiset ja muut saamiset lukuunottamatta ennakkomaksuja 1)
209 587



209 587
Rahavarat
10 599



10 599
Yhteensä
220 186
0
215 220 401










1 000 €

Suojaukseen käytetyt johdannaiset Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat velat Yhteensä
Velat taseessa




Rahoitusvelat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja) 2)


488 186 488 186
Rahoitusleasingvelat 2)


1 848 1 848
Johdannaisinstrumentit
150

150
Ostovelat ja muut velat lukuun ottamatta rahoitusvelkoihin kuulumattomia eriä 3)


189 640 189 640
Yhteensä
150
679 674 679 824










2013 Oikaistu*








1 000 €
Lainat ja muut saamiset Suojaukseen käytetyt johdannaiset Myytävissä olevat Yhteensä
Varat taseessa






Myytävissä olevat rahoitusvarat




215 215
Johdannaisinstrumentit


0

0
Myyntisaamiset ja muut saamiset lukuunottamatta ennakkomaksuja 1)
189 126



189 126
Rahavarat
27 055



27 055
Yhteensä
216 181
0
215 216 396










1 000 €

Suojaukseen käytetyt johdannaiset Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat velat Yhteensä
Velat taseessa




Rahoitusvelat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja) 2)


350 325 350 325
Rahoitusleasingvelat 2)


3 399 3 399
Johdannaisinstrumentit
476

476
Ostovelat ja muut velat lukuun ottamatta rahoitusvelkoihin kuulumattomia eriä 3)


154 551 154 551
Yhteensä
476
508 275 508 751
*Liite 36








1) Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä ennakkomaksuja, koska tämä erittely vaaditaan vain rahoitusinstrumenteista.

2) Tässä liitetiedossa käytetty ryhmittely perustuu IAS 39:ään. Rahoitusleasingvelat jäävät pääsääntöisesti IAS 39:n soveltamisalan ulkopuolelle, mutta ne kuuluvat IFRS 7:n soveltamisalaan. Sen vuoksi rahoitusleasingvelat on esitetty erikseen.

3) Ostovelat ja muut velat eivät sisällä rahoitusvelkoihin kuulumattomia eriä, koska tämä erittely vaaditaan vain rahoitusinstrumenteista.