2 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o
1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön
vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on pääosin laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään
euroina.

Käyttöön otetut uudet standardit
Seuraavat standardit ja standardien muutokset on otettu konsernissa käyttöön 1.1.2015 alkaneella tilikaudella:

IAS19:n ”Työsuhde-etuudet” muutos ”Etuuspohjaiset järjestelyt: työntekijöiden maksusuoritukset” (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2010-2012 ja 2011-2013 (sovellettava pääosin 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements-menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Muilla tilikauden alusta voimaan tulleilla muutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tytäryritykset
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys DNA Oy ja sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisien osuuksien käypänä arvona. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan ja esitetään erässä liiketoiminnan muut kulut. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, merkitään taseeseen liikearvoksi.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Konsernilla ei ole ollut määräysvallattomia omistajia tilikausilla 2013-2015.

Osakkuusyritykset
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta
ei määräysvaltaa.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää
sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen. Vastaavasti konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2013-2015.

Yhteisjärjestelyt
Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.

Tilikaudella 2014 perustettua Suomen Yhteisverkko Oy:tä käsitellään kirjanpidossa IFRS 11 mukaisesti. Osapuolilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, sillä sopimusjärjestelyn perusteella kaikki merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on luokiteltu yhteiseksi toiminnoksi. Yhteisen toiminnon osapuolilla on varoja koskevia oikeuksia ja järjestelyyn liittyviä velvoitteita, ja sopimusjärjestelyssä määrätään tuottojen ja kulujen jakamisesta yhteisjärjestelyn osapuolten kesken. DNA sisällyttää konsernitilinpäätökseensä osuuteensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista.

Segmenttiraportointi
Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä toimitusjohtaja.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti toteumahetkellä.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Poistoajat ovat seuraavat:

Rakennukset 25 vuotta
Rakennelmat 10 - 25 vuotta
Koneet ja laitteet 3 - 15 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisen raportointikauden yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Poistojen kirjaaminen lopetetaan tilanteessa, jossa aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä. Liikearvoa kohdistetaan ja seurataan toimintasegmenttien tasolla.

Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät
ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Konsernilla ei tällä hetkellä ole keskeneräisiä aktivoituja kehittämismenoja. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on kolme vuotta, minkä kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Asiakassuhteet
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut asiakassuhteet kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Asiakassuhteista kirjataan tasapoistot niiden odotettavissa olevana taloudellisena vaikutusaikana.

Muut aineettomat hyödykkeet
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Kehittämismenot 3 vuotta
Asiakassopimukset ja niihin liittyvät asiakassuhteet 1 - 20 vuotta
IT -ohjelmistot 3 - 10 vuotta
Brändi 10 - 30 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 2 - 10 vuotta

Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut myynnistä johtuvat menot. Vaihto-omaisuuden arvostamisessa käytetään painotettua keskihintaa.

Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin. Konserni on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla lähinnä televerkko- ja IT-laitteita.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen
Liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun on viitteitä siitä, että hyödykkeen arvo saattaa olla alentunut. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajalliset aineettomat hyödykkeet ja aineelliset hyödykkeet testaan arvonalentumisen varalta aina, kun joidenkin tapahtumien tai olosuhdemuutosten johdosta on viitteitä siitä, että omaisuuserän tasearvo ei vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa
tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio
peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkevakuutusyhtiöissä oleva TyEL-eläkevakuutus on käsitelty maksupohjaisena järjestelynä.

Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jonka mukaan tehdään kiinteitä maksusuorituksia erilliselle yksikölle ja konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja kaikkien nykyisen ja aiempien tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien maksamiseen kaikille työntekijöille. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia.

Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta.

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisen velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite.

Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tulokseen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.

Osakeperusteinen palkitseminen
DNA Oy:lla on omana pääomana maksettaviksi luokiteltuja osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä, joiden perusteella avainhenkilöt suorittavat työtä konsernin oman pääoman ehtoisia instrumentteja vastaan. Maksut suoritetaan joko osakkeina tai rahana. Oman pääoman ehtoisia instrumentteja vastaan saatavan työsuorituksen käypä arvo kirjataan kuluksi. Kuluksi kirjattava kokonaismäärä perustuu myönnettyjen instrumenttien käypään arvoon myöntämishetkellä ja käteisvaroina maksettavan osuuden osalta raportointipäivän käypään arvoon. Kuluksi kirjattava määrä jaksotetaan ajanjaksolle, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on määrä täyttyä. Arvio siitä, miten moneen oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin odotetaan syntyvän oikeus, tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa. Alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus merkitään tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan ja velkoihin tehdään vastaava oikaisu.

Oman pääoman ehtoisten instrumenttien merkinnästä saatavat maksut vähennettynä niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Varaukset ja ehdolliset velat
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi
vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta tarkasteluhetkellä ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada
korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Konsernin tulevista liiketoiminnan tappiosta ei kirjata varausta.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Purkukustannuksista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on sopimuksen perusteella velvoite, joka liittyy vuokrattujen laite- ja antennipaikkojen sekä puhelinpylväiden ja mastojen käytöstä poistamiseen.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisakanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista, käyttämättömistä vahvistetuista tappiosta ja hyllypoistoista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä hyväksyttyjä verokantoja.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Tuloutusperiaatteet
Konsernin liikevaihto koostuu pääosin puhe-, data-, TV-palveluiden sekä operaattoripalveluiden tuotoista, kausi-, avaus- ja ylläpitomaksuista sekä laitemyyntituotoista. Myynti kirjataan käypään arvoon, joka pääsääntöisesti vastaa myyntiarvoa, oikaistuna myönnetyillä alennuksilla ja myyntiin liittyvillä veroilla.

Tuotot kirjataan sillä tilikaudella, jolloin palvelu on suoritettu, joko toteutuneiden liikennemäärien tai sopimuksen voimassaolon perusteella. Tuotot palveluista kirjataan, kun on todennäköistä, että taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja tuotot sekä liiketoimeen liittyvät menot on luotettavasti määritettävissä. Puhe- ja datapalvelujen tuotot kirjataan palvelujen todellisen käytön mukaan. Yhdysliikennetuotot puhe- ja dataliikenteestä muilta operaattoreilta kirjataan yhdysliikenteen rajapinnan ylittäessä DNA:n verkon. Kun loppuasiakasta laskutetaan ulkopuolisen sisältöpalvelun tuottajan palveluista, tuottoihin ei kirjata palvelun tuottajan puolesta perittyjä maksuja.

Liittymämaksut kirjataan tuotoksi liittymän voimassaoloaikana. Pääasiassa matkapuhelimiin myytäviin etukäteen maksettujen puhelinkorttien myynti jaksotetaan ja tuloutetaan korttien todellisen käytön mukaisesti. Puhelinliittymän avaus- ja kytkentämaksut kirjataan liittymän avaushetkellä. Laitemyynti tuloutetaan toimituksen tapahduttua ja omistukseen liittyvien merkittävien riskien sekä etujen siirryttyä asiakkaalle, pääsääntöisesti toimitushetkellä ja asiakkaan hyväksynnän jälkeen.

DNA voi kytkeä yhteen palveluja ja tuotteita yhdeksi tarjoamaksi. Tarjoamaan voi kuulua tuotteen, palvelun tai käyttöoikeuden toimittaminen tai suorittaminen (kytkykauppa) ja maksusuoritus voi tapahtua joko erillismaksuna tai erillismaksun ja jatkuvan maksuvirran yhdistelmänä. Laitteen osuus kirjataan erillään palvelusta, jos kumpaakin suoritetta myydään erillisenä ja omistusoikeus laitteeseen siirtyy loppuasiakkaalle. IFRS -tilinpäätöksessä tuotto tulee kohdistaa laitteelle ja palveluille niiden käypien arvojen suhteellisten osuuksien mukaan. Jos käypää arvoa ei voi määritellä luotettavasti toimitetuille erille, mutta se voidaan määritellä toimittamattomille erille, käytetään jäännösmenetelmää. Jäännösmenetelmässä toimitetuille erille kohdistettu arvo vastaa järjestelyn kokonaisarvoa vähennettynä toimittamattomien erien yhteisellä käyvällä arvolla. DNA on IFRS -tilinpäätöksissä käsitellyt kytkykaupan jäännösmenetelmää käyttäen. Kytkysopimuksiin liittyvät tulevat tuotot on diskontattu nykyarvoon ja vastaavasti osa saaduista asiakassuorituksista on kirjattu rahoitustuottoihin.

DNA tarjoaa yritysasiakkaille kattavia viestintäpalveluiden toimintopalvelusopimuksia, joihin voivat kuulua vaihdepalvelut, kiinteän verkon puhelinpalvelut, langattomat puhelinpalvelut, tiedonsiirtopalvelut sekä muut mahdolliset asiakaskohtaiset palvelut. Toimintopalvelusopimusten tuotot tuloutetaan sopimuksen kestoaikana.

Pitkäaikaishankkeen tuotot ja kulut kirjataan valmistusasteen perusteella. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Jos on todennäköistä, että hankkeen kokonaiskustannukset ylittävät hankkeesta saatavat tuotot, kirjataan ennakoitu tappio välittömästi kuluksi. Silloin kun hankkeen lopputulos ei ole luotettavasti arvioitavissa, tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti kerrytettävissä.

Korot ja osingot
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Vieraan pääoman menot
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen arvoon, ellei kyseessä ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvara. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus rahavirtoihin on lakannut tai siirretty toiselle osapuolelle niin, että taseesta pois kirjaamisen ehdot täyttyvät.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat rahoitusvaroja, jotka on hankittu joko kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai rahoitusvaroja, jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tähän ryhmään. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin tai –kuluihin. Erä muodostuu tulosvaikutteisesti kirjattavista johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne sisältyvät taseessa ryhmään saamiset ja luokitellaan lyhytaikaisiksi, jos ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa. Ryhmän varat kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamiset on merkittävin lainoihin ja muihin saamisiin sisältyvä erä.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne arvostetaan käypään arvoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Konserni on luokitellut tähän ryhmään osakesijoitukset, koska niillä ei ole tarkoitus käydä aktiivista kauppaa ja ne ovat pitkäaikaisia. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne esitetään oman pääoman käyvän arvon rahastossa. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan hankintamenoon, jos käypää arvoa ei pystytä luotettavasti arvioimaan tai kyseisen osakkeen markkina on hyvin epälikvidi.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkun rahoitusvaran tai varojen ryhmän arvo on alentunut. Jos on objektiivista näyttöä siitä, että erän arvo on alentunut, tappion määrä kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli myöhemmin arvonalennustappion määrä pienenee, korkosijoituksesta kirjattu arvonalennustappio perutaan tuloslaskelman kautta, mutta osakesijoituksen arvonalentumistappiota ei saa perua tulosvaikutteisesti.

Myyntisaamisista kirjataan erilliselle tilille arvonalennustappio silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti. Tällaista objektiivista näyttöä on muun muassa maksun viivästyminen yli 180 päivää. Arvonalentumisen suuruus määritetään vähentämällä omaisuuserän kirjanpitoarvosta alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo. Myyntisaamisen kirjanpitoarvo alennetaan käyttämällä erillistä vähennystiliä, ja tappio merkitään tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Kun varmistuu, ettei myyntisaamista saada perityksi, se kirjataan pois taseesta myyntisaamisten vähennystiliä vastaan. Jos aiemmin pois kirjatusta erästä saadaan myöhemmin suoritus, se kirjataan vähentämään liiketoiminnan muita kuluja.

Rahoitusvelat
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin. Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen on todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan taseeseen, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi tai kokonaan, palkkio aktivoidaan ja jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaoloajalle.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimukset kirjataan sekä alun perin että myöhemmin käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konsernin johdannaiset on määritelty joko rahavirran suojauksiksi tai ne ovat johdannaisia, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Raportoitavina kausina konserni on suojannut velkojen korkoriskiä koronvaihtosopimuksilla, joiden avulla vaihtuvakorkoisia lainoja on muutettu kiinteäkorkoisiksi. Koronvaihtosopimuksiin sovelletaan IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa ja ne täyttävät tehokkaalle suojaukselle asetetut kriteerit. Rahavirran suojauksessa olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa. Omaan pääomaan kirjatut kertyneet voitot tai tappiot siirretään tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohde vaikuttaa tuloslaskelmaan. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy, myydään tai suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi merkitään tuloslaskelmaan. Kuitenkin, jos ennakoidun liiketoimen ei enää oleteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Suojaussuhteen mahdollinen tehoton osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään käyttäen diskontatun rahavirran menetelmää.

Konsernilla voi olla myös johdannaisia, jotka täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat vaatimukset suojausinstrumentille, mutta niihin ei sovelleta IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa. Johdannaiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin varoihin tai velkoihin ja ne esitetään pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa paitsi jos ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaisten sekä realisoituneet että realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai kuluihin.

Osakepääoma
Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana.

Liiketulos
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Käyttökate
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele käyttökatteen käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: käyttökate on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, ja liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään käyttökatteen alapuolella.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa
seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen
Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta (liitetieto 16).

Arvonalentumistestaus
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä (liitetieto 16).

Varaukset
Varausten kirjaaminen tilinpäätökseen edellyttää johdon arviota, koska varauksiin liittyvien velvoitteiden tarkka euromäärä ei ole tilinpäätöstä laadittaessa selvillä (liitetieto 26).

Vahvistetut tappiot
Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista vain siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Johto on arvioinut, kuinka paljon tulevina tilikausina syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan yhtiö kykenee vähentämään vahvistetut tappiot, ja on kirjannut laskennallista verosaamista tähän määrään asti (liitetieto 20).

Aikaisempia kausia koskevan virheen korjaus

Vuonna 2015 DNA Oy on havainnut käytössään olevassa uudessa laskutusjärjestelmässä virheen, joka liittyy kuluttajaliiketoiminnan asiakaslaitteiden palautuksiin ja niiden kirjanpitokäsittelyyn. Virheellä ei ole ollut vaikutusta asiakaslaskutukseen. DNA Oy:n kuluttajaliiketoiminnan liikevaihto on tämän johdosta vuosina 2013, 2014 ja 2015 muodostunut liian suureksi. 2014 tilinpäätöksen jälkeen havaittiin, että kuluttajaliiketoimintaan liittyneen brändin alaskirjaus oli tehty Q3/2014 1,8 miljoonaa euroa liian pienenä. Nämä on korjattu takautuvasti.
Virheet on korjattu takautuvasti IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet-standardin vaatimusten mukaisesti (liite 36).

Uudet standardit ja tulkinnat, joita ei ole vielä otettu käyttöön

Uusia standardeja, standardien muutoksia ja tulkintoja on julkaistu, mutta ne tulevat voimaan vasta 1.1.2015 alkaneen tilikauden jälkeen, eikä niitä ole sovellettu tätä konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Niistä vain seuraavilla odotetaan olevan merkittävä vaikutus konsernin tilinpäätökseen:

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. Konsernissa on arvioitu standardin mahdollisia vaikutuksia ja on todettu muutoksia aiheutuvan mm seuraavilla alueilla:

  • alennusten kohdistaminen eri suoritevelvoitteille
  • keskittämisetujen ja sopimusmuutosten käsittely
  •  tiettyjen tulojen ja sopimuksista aiheutuvien menojen kirjaamisajankohta muuttuu

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uudet, odotettuihin luottotappioihin perustavan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta on edelleen kolme suojauslaskentatyyppiä. Aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia.

IASB on 13.1.2016 julkaissut pitkään valmisteilla olleen lopullisen version IFRS 16 Leases standardista. Uuden kirjanpitostandardin ensisijaisena tavoitteena on luoda avoimuutta taloudelliseen raportointiin edellyttämällä, että kaikki vuokrasopimukset ja niihin liittyvät vastuut merkitään myös vuokralaisen taseeseen. Uuden standardin mukaiset kirjauskäytännöt astuvat voimaan 1.1.2019. Yritykset, jotka noudattavat IFRS 15 - Revenue With Contracts From Customers -standardia voivat ottaa uuden standardin käyttöön nopeutetulla aikataululla. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin vaikutuksia.