Älypuhelimet valtasivat koko puhelinmarkkinan

Vuonna 2015 DNA:n myymistä puhelimista 95 prosenttia oli älypuhelimia ja noin 85 prosenttia uusista myydyistä puhelimista oli 4G-kykyisiä. 4G-liittymien kysyntä kasvoi tasaisesti vuoden aikana. Tablettien kysyntä on pysynyt melko vakaana ja tabletit ovatkin luoneet täysin uuden kanavan sisältöjen kuluttamiseen. Televisiomarkkinaa muokkaavat edelleen kehittyvät päätelaitteet ja uudet katselutottumukset. Etenkin laajakaista- ja viihdepalveluiden kysynnän arvioidaan jatkavan tulevaisuudessa kasvuaan.

Kodin keskeisimmät laitteet

Viime vuosien aikana matkapuhelimissa on tapahtunut merkittävä siirtymä kohti älypuhelimia, joita oli vuoden 2015 lopussa jo yli 61 prosenttia DNA:n puhelinkannasta. Vuoden 2015 joulukuusta alkaen kaikki DNA:n myymät puhelimet ovat olleet älypuhelimia (yli 99,9 % myydyistä). 4G-liittymien kysyntä kasvaa jatkuvasti, ja asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän nopeammista datayhteyksistä.

Kodin muiden älylaitteiden osalta merkittävää on tablettien yleistyminen. Suomessa tabletteja myydään kappalemäärissä jo enemmän kuin kannettavia tietokoneita ja taulutelevisioita yhteensä. Monille tabletti toimii kannettavan tietokoneen tai pöytätietokoneen tukena. Toisaalta aivan vilkkain tablettihuuma näyttää jo laantuneen. Tabletit ovat kuitenkin jo luoneet täysin uuden kanavan sisältöjen kuluttamiseen.

Puhelinten ja tablettien myynti Suomessa 2007–2014 ja ennuste 2015–2019

2007201020132016e2019e
Älypuhelimet389 636795 9741 857 0962 424 6402 547 821
Peruspuhelimet1 532 1371 411 538643 621265 281167 559
Tablet-tietokoneet011 731686 853616 813719 814
 

Muutaman vuoden sisällä markkinoille odotetaan syntyvän uusi puettavien laitteiden tuotekategoria. Aluksi näihin kuuluu lähinnä älykelloja ja kunto- sekä terveysmittareita – ensimmäisiä malleja onkin tuotu jo markkinoille. Vuonna 2015 puettavien laitteiden myynti oli kuitenkin vielä pientä Suomessa.

Puettavan teknologian laitteiden äly muodostuu tyypillisesti internet-yhteydestä. Laitteiden yhteys muodostetaan joko laitteissa itsenäisesti tai esimerkiksi älypuhelimen kautta, eli laitteet kasvattavat nopeiden ja luotettavien verkkojen kysyntää entisestään. Vastaavien uusien päätelaitteiden lisääntyminen ja arkipäiväistyminen muodostaa kiinnostavia mahdollisuuksia palveluiden paketoimisen kannalta.

Viihdepalveluilla keskeinen asema ihmisten elämässä

Yhä useammalla kotitaloudella on nykyisin monta TV:n vastaanottoteknologiaa rinnakkaiskäytössä, eli esimerkiksi televisiota katsotaan sekä kaapeli-tv:n että IP-pohjaisen jakelun kautta. Television jakelutavat ovat murroksessa ja IP-pohjainen jakelu on kasvattanut suosiotaan vuoden 2015 aikana nopeasti. Viestintäviraston mukaan IPTV-liittymiä oli Suomessa kesäkuun 2015 lopussa 376 000.

DNA tarjoaa viihde- ja televisiopalveluita monella eri teknologialla. DNA:n kaapelitelevisioverkkoon on kytketty noin 600 000 kotitaloutta ja antennitelevisioverkko kattaa 85 prosenttia suomalaisista. Lisäksi DNA:n vuonna 2015 markkinoille tuomalla DNA TV -sovelluksella oli vuoden 2015 lopussa jo 200 000 käyttäjää.

Laajakaistan kysyntä pysynee samalla tasolla tai kasvaa myös tulevina vuosina kuluttajien tarvitessa yhä enemmän nopeaa laajakaistaa internet- ja viihdepalveluiden kehittymisen myötä. Toimialan kaapeli-TV-liittymien määrä on kasvanut viime vuodet tasaisesti muutaman prosentin vuodessa, ja tällä hetkellä yli puolella suomalaisista kotitalouksista (yli 1,6 milj. kotitaloutta) on kaapeli-TV -liittymä.

TV-ohjelmien ja videosisältöjen katseluun käytetty kokonaisaika nousi vuoden 2015 aikana, ja ihmisillä on useita laitteita sisältöjen katseluun. Teräväpiirtopalvelujen käyttö lisääntyy kotien isoilla tv-ruuduilla ja asiakkaat haluavat seurata televisiosisältöjä juuri silloin, kun heille parhaiten sopii. Erityisesti viihdepalveluissa kilpailukenttä on muuttunut viimeisten vuosien aikana, kun kansainväliset toimijat ovat tulleet entistä vahvemmin markkinaan mukaan.

Suomessa kiinteän verkon liittymät on perinteisesti ostettu suoraan kotitalouksiin. Viime vuosina taloyhtiölaajakaistan hankkiminen taloyhtiöihin on kuitenkin yleistynyt. Vakaa asiakassuhde suoraan suuremmille tilaajamäärille mahdollistaa edullisemman hinnoittelun.

Kuluttajamarkkinan näkymiä vuodelle 2016

Kuluttajamarkkinassa etenkin laajakaista- ja viihdepalveluiden kysynnän arvioidaan jatkavan kasvuaan. Kiinteän verkon laajakaistaliittymäasiakkaiden ennakoidaan siirtyvän edelleen kiinteistöliittymiin ja suurempiin liittymänopeuksiin. Kiinteistöliittymien kilpailutilanteen ennakoidaan pysyvän kireänä, ja lisääntyvän kilpailun arvioidaan laskevan edelleen liittymäkohtaista liikevaihtoa. Viihdeliiketoiminnassa perinteisen lineaarisen antenni- ja kaapelimaksutelevision suhteellinen asema pienenee, mutta se säilyttää asemansa etenkin urheilusisällöissä. Viihdeliiketoiminnan kasvualueita ovat puolestaan tilausvideo- ja ohjelmakirjastopalvelut sekä monipuolisesti eri päätelaitteita ja jakelutekniikoita hyödyntävät viihdepalvelut.

Kiinteän verkon puhepalveluiden markkinan ennustetaan pienenevän edelleen. Kiinteällä laajakaistamarkkinalla laajakaistaliittymien kokonaismäärässä ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia.

Kuluttajaliiketoiminta

  • Liikkuva ja kiinteä laajakaista sekä viihdepalvelut kasvualueita
  • TV- ja videosisältöjen katseluun käytetty aika on nousussa, ja kodeissa on useita laitteita sisältöjen katseluun
  • Taloyhtiöiden kiinteistölaajakaistapalveluiden kilpailutilanne pysyi kireänä
  • DNA:n kiinteän laajakaistan markkinaosuus kasvoi vuoden aikana
  • Vuonna 2015 myydyistä puhelimista noin 95 prosenttia oli älypuhelimia ja 4G-kykyisiä puhelimia noin 85 prosenttia
  • 4G-liittymien kysyntä kasvussa
  • Älypuhelinten, tablettien ja tulevien vuosien aikana myös puettavien laitteiden yleistyminen ja 4G-nopeuksien entistä laajempi saatavuus ajavat datasiirron kasvua