DNA:n mittavat verkkoinvestoinnit jatkuivat vuonna 2015

DNA:n 4G-verkko tavoitti vuoden 2015 lopussa yli 93 prosenttia suomalaisista, ja 3G-verkko 99 prosenttia. Matkaviestinverkoissa investointiin huomattavasti erityisesti 4G-tekniikkaan. Vuonna 2015 DNA:n investoinnit ylsivät yhteensä 154,7 miljoonaan euroon, mikä oli 18,7 prosenttia liikevaihdosta. Investoinneista pääosa kohdistui verkkoihin. Keväällä 2015 aloitettu yhteisverkon rakentaminen eteni vauhdilla. Hankkeen ansiosta haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteydet nopeutuvat monikymmenkertaisiksi.

Kuva: DNA:n 4G LTE -verkon väestöpeitto oli vuoden 2015 lopulla 93 prosenttia.

Jatkuvilla panostuksilla DNA:n nopeaan matkaviestinverkkoon ja kiinteään laajakaistaan DNA rakentaa pohjaa asiakkaiden kasvavalle liittymien, laitteiden ja online-palveluiden käytölle sekä varmistaa erinomaisen asiakaskokemuksen. DNA:n valokuituverkkoon pohjautuva kaapeliverkko on jo noin miljoonan kotitalouden ulottuvissa. Vuoden 2015 lopussa DNA:n 4G LTE -verkko tavoitti yli 5 miljoonaa suomalaista.

DNA:n kuitupohjainen IP-runkoverkko on täysin varmennettu ja tarjoaa luotettavan ja kasvavien liikennemäärien mukaan skaalautuvan alustan kaikille DNA:n tarjoamille tietoliikenne- ja viestintäpalveluille. Vuoden 2015 aikana DNA laajensi 2G-, 3G- ja 4G LTE -matkaviestinverkkoja yhteensä lähes 3 000 tukiasemalla, joista noin kaksi kolmasosaa oli 4G-tukiasemia.

Mobiilidatan liikennemäärät jatkoivat nopeaa kasvuaan vuonna 2015. DNA:n 4G-verkossa liikkui vuoden 2015 lopulla kolminkertainen määrä dataa verrattuna vuoden 2014 loppuun. Tällä hetkellä jo 67 prosenttia kaikesta datasta siirtyy 4G-verkossa. Voimakkaasta 4G-volyymin kasvusta huolimatta keskimääräinen mobiilidatapalvelun laatu on pysynyt hyvällä tasolla. DNA:n mobiilidatapalvelun korkea laatu oli nähtävissä esimerkiksi Omnitelen marraskuussa 2015 toteuttamassa tutkimuksessa, jonka mukaan DNA:lla on selkeästi parhaat keskiarvot 4G-tiedonsiirtonopeuksissaan yhdeksässä Suomen kymmenestä väestömäärältään suurimmassa kaupungissa.

5G:n kansainvälinen standardointi etenee

Valtakunnallisen 4G-peiton valmistuttua verkon kehityksessä siirrytään verkon kapasiteetin ja palvelulaadun varmistamiseen. 4G pysyy matkaviestinnän perusteknologiana ja maantieteellisen peiton toteuttajana pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle. Seuraavan sukupolven matkaviestinteknologian 5G:n kansainvälinen standardointi etenee samalla nopeasti. 5G tulee aluksi täydentämään 4G-palveluita, sekä pienemmillä viiveillä että suuremmilla nopeuksilla, hyödyntäen korkeampia taajuusalueita. Kaupallisia 5G-ratkaisuja verkko- ja päätelaitepuolelle on odotettavissa seuraavan vuosikymmenen alussa. 

Video: Miten data kulkee?


Mobiilidatan kasvu, '000, GB

201020112012201320142015
2G-,3G- ja 4G-liikenne ('000, GB)10 78819 13534 57556 577103 992183 172

4G-liikenne, '000, GB

201320142015
4G-liikenne ('000, GB)6 10432 293104 141
 

IP-osoitteiden määrä huomattavassa kasvussa

DNA otti kesäkuussa 2015 IPv6-tuen laajamittaisesti käyttöön ensimmäisenä operaattorina Suomessa. DNA on tuonut IPv6-ominaisuuden tarjolle jo yli 2 miljoonaan kuluttaja- ja yritysliittymään. IPv6 parantaa esimerkiksi nettipelaamisen toimivuutta ja on hyödyksi myös nopeasti kasvavassa esineiden internetissä (Internet of Things). DNA:n verkkoa käyttävien älypuhelimien liikenteestä 15 prosenttia ja kaikista mobiiliverkon yhteyksistä 19 prosenttia hyödyntää IPv6-ominaisuutta.

 

Matkaviestinverkon rakentaminen eteni vauhdilla harvaan asutuilla alueilla

Suomen Yhteisverkko Oy vastaa uuden matkaviestinverkon rakennuttamisesta Pohjois- ja Itä-Suomeen 2G-, 3G- ja 4G-teknologioilla. Kahden operaattorin taajuudet ja resurssit yhdistämällä pystytään toteuttamaan kattava 4G-verkko kustannustehokkaammin kuin rakennettaessa erillisiä verkkoja, sekä erittäin nopealla aikataululla. Yhteisverkon ansiosta DNA:n peitto paranee huomattavasti, koska alueen DNA:n asiakkaita palveleva tukiasemamäärä kasvaa noin 50 prosentilla.

Yhteisverkko rakensi vuoden 2015 aikana yli 500 tukiasemaa Pohjois-Suomeen ja DNA toi näin ollen kokonaan uudet yhteydet noin 160 000:lle Pohjois-Suomen asukkaalle. DNA:n ja Soneran yhteisen verkon rakentaminen alkoi keväällä 2015 Kuusamon pilottialueelta. Kesällä yhteisverkko eteni Itä-Lappiin, alkusyksystä Pohjois-Lappiin, ja loppusyksystä tukiasemat nousivat Länsi-Lappiin. Suurin osa Etelä-Lapista valmistui loppuvuonna 2015. Verkon rakentaminen Itä-Suomeen alkoi vuoden 2016 alussa. Verkko kattaa vuoden 2016 loppuun mennessä noin puolet Suomen pinta-alasta ja sen alueella asuu noin 15 prosenttia väestöstä.

Kaapeliverkon taajuuksien päivitys kasvatti verkon suorituskykyä

DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori 36 prosentin (kesäkuun 2015 lopussa) markkinaosuudella. DNA:n valokuitupohjaiseen kaapeliverkkoon on kytketty noin 600 000 kotitaloutta, ja yhtiöllä on Suomen laajin kanavavalikoima: yhteensä noin 180 kanavaa, joista yli 40 on teräväpiirtoisia.

DNA päivitti kaapeliverkkoaan kaikilla verkkopaikkakunnillaan kevään ja kesän 2015 aikana. Muutoksilla kasvatettiin verkon suorituskykyä, mikä mahdollistaa jatkossa mm. entistä laajemman teräväpiirtokanavien tarjonnan sekä enemmän kapasiteettia laadukkaalle kaapelilaajakaistalle.

DNA:n antenniverkon tarjonta keskittyy erityisesti teräväpiirtokanaviin

DNA:n antennitelevisioverkko tavoittaa noin 85 prosenttia Suomen kotitalouksista, ja lähes puolet Suomen kotitalouksista vastaanottaakin tv-palvelunsa antenniverkon kautta. VHF-taajuuksia käyttävän antenniverkon tarjonta keskittyy erityisesti HD-kanaviin. Verkko hyödyntää uutta DVB-T2-teknologiaa, johon kaikki antenniverkon tv-jakelu on siirtymässä vuoden 2017 alusta alkaen. DNA tarjoaa maksu-tv-palveluita antennitelevisioverkossa ainoana toimijana Suomessa.

DNA:n verkot ovat maailman puhtaimpia

Tutkimusten mukaan Suomessa on maailman puhtaimmat verkot.* Suomalaiset operaattorit ovat jo vuosia tehneet Viestintäviraston kanssa hienoa yhteistyötä haittaohjelmien poistamiseksi operaattoreiden verkoista. DNA on ollut tässä työssä mukana aktiivisesti ja tällä hetkellä DNA:n verkko on yksi maailman puhtaimmista verkoista.

Haittaohjelmien vastainen työ vaatii jatkuvaa prosessien kehittämistä eikä organisaatio saa herpaantua hetkeksikään – muuten tilanne voi muuttua nopeastikin huonompaan suuntaan. Haittaohjelmat kehittyvät nopeasti ja torjuntatyö kulkee aina hiukan perässä. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin erinomainen, mutta silti toimintaa kehitetään jatkuvasti paremmaksi. Asiakkaille kehitystyö näkyy yhä parempina ja luotettavampina palveluina.

* http://www.microsoft.com/security/sir/default.asp